Tata blogitekstia on kaikesta paatellen odotettu!!! Ja taa on mulle kaikkein vaikein kirjoittaa. Jotenkin tuntuu etta alkaa menemaan liian yksityiseksi kun en edes tieda ketka kaikki mun blogia lukee..kuinka hyvat tutut, ystavat, sukulaiset, tyokaverit, asiakkaat, pomot...Mutta toisaalta, taa on nyt mun elamaa ja naa on mun kuulumisia. Ottaa tai jattaa...
Muutenkin taa teksti keskittynee ekaa kertaa IHMISIIN. Mitaan niin ihmeellista tekemista ja nakemista kun tama 5 vkoa Malawissa ei ole sisaltanyt. 5 vkon aikana ollaan lorvittu, juhlittu, naurettu ja tavattu jengia Blantyressa, haisteltu vuoristoilmaa ja syoty maan parhaita banaaneja ja pizzaa Mulanjessa, moikattu vanhat tutut, veneretkeilty, chillattu, uitu ja juhlittu Cape McLearissa, loydetty rauhallinen, mulle uusi palanen paratiisia ja hauskan sekopaisia tuttavuuksia Monkey Baysta seka vietetty perhe-elamaa Zombassa paaosin. It's all about people. <3
Kun tulin Blantyreen, oli jo kun tulis jotenkin toiseen kotiin. Ihmiset tunnistaa ja muistaa. Ja heti kun nain Budahin tiesin etta sydamen seuraaminen (tuliko tuo klishee mun suusta?) ja Malawiin paluu oli oikea ratkaisu. Zombassa ollaan vietetty suurin osa ajasta, koska Blantyressa ei voida asua Budahin himassa, kun se asuu parhaan kaverinsa Akeen kanssa ja talo puolestaan on Akeen muslimiaidin pihalla, joten minun ei ole sopivaa olla siella...ja hotellissa asuminen kay supertylsaks ja kalliiks. Ja koska ei olla Blantyressa, ei Budah tee toita = ei rahaa, ei matkustamista. Ja ma oonki kylla kolunnut tan maan jo niin ristiin rastiin kun kuvitella saattaa etta mitaan hinkua minnekaan ei olekaan. Zombassa sen sijaan on sukulaiset, ilmanen asuminen ja tays yllapito kaikin puolin. Ja Zomba on kiva. Talla on vehreeta, vihreeta, kuumaa ja kosteaa. Maissipellot kukoistaa joka paikassa ja pihapiirista loytyy mangopuita, papaijaa, banaaneja, guavaa, kurpitsoja, kanoja, kissoja, koiria, puluja ja vaikka mita. Meilla on oma huone, sisavessa ja kuuma suihku. Eli en asu taalla minkaan ugabugaheimon parissa ja savimajassa, jos joku polja niin kuvittelee!
Aluks kun tultiin Zombaan asuttiin Budahin veljen Georgen ja vaimon Patiencen luona. Patience on tehopakkaus varsinkin kokkaamisen suhteen, se leipoo, kokkaa, hymyilee ja puuhaa koko ajan jotain, kovin periafrikkalainen vaimo. George taas on veljesten vanhin ja isahahmo. Mutta se on vahan menny turhan holy holy osastolle. Mehan asuttiin niilla lokakuussakin ja tuntuu etta muutamassa kuukaudessa se on vahan pimahtanu. Muut veljekset onki ihan paskana kun George puhuu vaan jeesuksesta eika oo hauska enaa. Tosin kylla naa jaksaa nauraa sille porukassa selan takana. Mut joo menee vahan yli kun se heraa 3.30 aamulla, lahtee rukoilemaan jonnekin, tulee klo 6 takas, ottaa suihkun ja lahtee duuniin. Sit duunin jalkeen silla on bible studies ja sit se tulee ihan raatona himaan klo 20. Sit se laittaa gospel kanavan telkkarista paalle, syo ja jututtaa puolikuolleena muksuja (Colin ja Nathan). Sit about klo 22 ne vetaytyy Patiencen kanssa nukkumaan ja kuulee seinan lapi ku ne rukoilee tunnin. Ja sama rumba seuraavana paivana. Mulle se sano etta se jaksaa koska tama spiritual elama tekee siita vahvan! Paskat. Nyt ku kaytiin kylassa se oli ollu sairaana 5 paivaa ja otti lomaa seuraavalle viikolle jotta saa levata. No onko kumma?
Vaikka niiden luona olikin hyva asua, niin ei vastusteltu kun Auntie D kutsui luokseen asumaan, koska haluaa enemman seuraa ja ihmisia ymparilleen. Lokakuussahan meidat ajettiin Ritan talosta veke kun jehovat sai tietaa mutta talla kertaa ketaan ei nakojaan kiinnosta patkaakaan, tyytyvaisena Auntie D:n luona kolmatta viikkoa. Mut on otettu nyt osaks perhetta ja selkeesti aika paljon vakavammin...
Veljesten toisiks vanhin Christopher muutti just Lilongwesta tanne Zombaan ja asuu kans Auntie D:n luona, johon palaan myohemmin. Christopheria kutsutaan myos Chong Liiksi. Saanut kai lempinimen siksi kun on niin tappi ja nayttaa vahan kiinalaiselta ninjalta. Mut Chong Lii on jungle boy ja kunnon tyomies. Mekaanikolla on kadet paskassa ja koko ajan se kuokkii pihalla tai duunaa jotain. Suu myos kay koko ajan ja se on armoton naisten naurattaja. Tosin se on varmaan 150 cm pitka ja harmitteleeki ku pitkat likat vaan nauraa sille.
Kolmanneks vanhin on Stanley joka asuu Blantyren ghetossa. Stanley puolustaa omiaan henkeen ja vereen ja nayttaa lahinna meksikolaiselta tappajalta. Ilkikurinen virne naamalla kruunaa kokonaisuuden. En kavis ryppyileen. Mut onneks se oliki mun puolella siella ghetossa.
Serkku Gavin asuu myos Zombassa Auntie D:n luona. Gavin on nero taiteilijasielu, joka heittaa pudottavan hyvaa lappaa, polttaa chambaa aamusta iltaan ja piirtelee. Kaikki tietaa sen harrastuksesta, mutta kukaan ei oo sille vihanen ku se on niin jotenki kiltti kuitenkin. Tosin nyt se sai duunia ja alottaa collegen, joten those days are over!
Rita on Budahin siskopuoli ja kasvattiaiti ja Auntie D:n tytar. Rita asuu samassa pihapiirissa, mutta toisessa talossa ja sen aani seka nauru kuuluu kilsan paahan. Se luukuttaa Bruce Springsteenia tai muuta musaa taysia ja joraa ympari kamppaa ja komentaa jengia toihin. Se ei sieda laiskoja ihmisia, mutta sen oma lempiharrastus on nukkuminen. Rita todellakin sanoo jos silla on asiaa eika saastele mielipiteitaan, pihapiirin apupojat ja kaikki muutkin pelkaa sita. Mut se on hauska ja rempsee ja vahva nainen kun mika. Arvostan.
Ritan tytar Mercy asuu briteissa, mutta poika, eli Budahin kasvattibroidipuoli JJ asuu Blantyressa. JJ:n faija on portugalilainen, joten se on kaytannossa valkonen, koska Ritakin on kovin vaalea. Hauska yhdistelma sinansa kun se on terava ku partaveitsi seka englanniks etta chichewaks ja heittaa lappaa joka suuntaan - eika silla ole Ritan tavoin mitaan suodatinta niiden juttujen suhteen. Siks kai se onki suosittu radiojuontaja - ja tekee Budahin kanssa tatuointeja. Kummallakin riittaa kuvaa paasta varpaisiin.
Auntie D - suvun matriarkka, jossa virtaa hollantilaista, mosambikilaista, portugalilaista ja malawilaista verta. Kasirenkaat vaan helisee kun se tohottaa menemaan. Auntie D on super huumorintajunen, hauska, rento ja silla on maailman suurin sydan. Auntie D on Budahin edesmenneen isan ensimmainen vaimo. Budah ja veljekset on kolmannen (jo edesmenneen) vaimon jalkelaisia, joten sinansa kummallista etta Auntie D on ottanut kaikki omikseen. Auntie D on myos spice lady ja kokkaa taivaallisen hyvaa intialaisvaikutteista ruokaa. Se on opettanut mulle vaikka mita ja muutenkin ma arvostan sita kovasti. Ihana ihana ihminen. Se otti mm. just pihapiirin 13-vuotiaan Charlesin himaansa asumaan kun Rita puolestaan potkas sen pihatalosta ulos - se kun pelaa korttia rahasta ja polttaa chambaa... Mut nyt on Charlesin syyta olla kiltisti.
Ja sit on tietty my Budah (eli Steven). Veljeksista kaikin puolin onnekkain..eika vahiten siksi etta Rita otti sen luokseen pienena asumaan..Budah on kaikkien suosikki ja lemmikki, taydellisesti englantia puhuva, hyvakaytoksinen, siisti, ymmartavainen, suloinen ja se saa kaikki nauramaan katketakseen - niin tutut ku tuntemattomatkin ja ennen kaikkea tietty mut! Se on myos niin jumalaisen hyvannakonen ja treenattu etta kuola valuu suupielesta allekirjoittaneella joka paiva. jep jep...
No joo, mutta se Vieiran ja Matthewsin perheista. Naita hahmoja ja muitakin tavattuja sukulaisia olis viela riittamiin, mutta tassa naa ydinhahmot. Eli mun rakas Malawin perhe, jonka zomban jasenet vien huomenna piknikille Bothanical gardensiin ja se on nyt jo vuoden tapahtuma. Taalla kun ei ole hirveesti tekemisten suhteen nailla vaihtoehtoja...
Ja niin vaikeeta kun taa kaikki onkin jattaa taakse (toistaiseksi) niin woman's got to do what woman's got to do. Eli ma jatkan matkaa ens viikolla. Seuraavan kerran saattekin kuunnella mun itkua ja ikavaa sit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti