Oijoijoi Northern Mozambique

Voi kun on taas niin paljon kerrottavaa etten oikein tieda mista alottaa. Yritan jaksottaa pariin eri kappaleeseen, jotta joku ehka jaksaa lukeakin. Tassa tulee tarinaa matkasta pohjois Mosambikissa kohti Malawia.

Junamatka Nampulasta Cuambaan oli just niin hieno kun arvata saattaa ja kuullut olinkin. Pahkinamieshan pelasti mut taas pulasta, kun myohastyin lipunmyynnista, joten Ruca transport hoiti ja maksokin viela mulle junalipun...Eli starttasin matkaan klo 4 aamulla kohti juna-asemaa. Matka kesti sellaset 10 h halki pohjois Mosambikin pikkukylien ja vuoriston. Niin kaunista niin kaunista. Juna pysahteli vahan valia ja sehan on spektaakkeli matkan varrella olevissa kylissa, ikkunoista voi ostaa kaikkea mahdollista. 2. luokan vaunupaikka on erinomainen. 6 makuulaveria, joissa voi mukavasti loikoilla ja tuijotella maisemia ikkunasta. Tosin nukuin mukavasti puoli matkaa. Mun onneksi vaunussa oli yks ghanalainen mies ja yks (hot..) tansanialainen, joiden kanssa oli kiva jutella kun ne puhu englantia. Ghanalaisella oli myos sama maaranpaa - eli Lichinga, joten kiva oli saada siihen portugalia puhuva turva, jonka seurassa paasee natisti perille. Junalta oli tarkoitus lahtea bussi suoraan mutta yllari etta juuri tana paivana sita sai odotella sellaset pari tuntia.

Mutta ei se mitaan, vihdoin paastiin matkaan ja kaikkien sattumien seurauksena loysin chapasta (bussista) itselleni matkaseuran tahan paivaan asti ja ainakin viikoksi viela eteenpain. Tanskalais-saksalainen Chris, mua 10 vuotta (huh) nuorempi, vahan ehka sinisilmanen (mamman)poikanen, tosin ikaisekseen kovin kypsa jollain tavalla. Chris muutti matkasuunnitelmaansa lennosta ja paatti tulla Malawiin mun kanssa pohjosen kautta. Huippuhomma silla tulevat paivat oltiin ainoat valkoiset mailla halmeilla ja erittain kaukaisissa kylissa, joissa ois yksin voinut kayda aika vahan pitkaks ja raskaaks. Huoneen jakaminen nakyy myos lompakossa, silla yksinmatkustava maksaa aina enemman. Mutta siis Chris on huippuseuraa eika oo juurikaan kayny hermoille.. :) Tuntuu etta oltas tunnettu jo hyvinkin pitkaan. Voisin kertoa hanesta paljonkin mutta ehka taa ei oo oikee foorumi.

Paiva oli pitka, Lichingaan saavutiin keskiyolla. Harvoin tuleekaan matkustettua pimeassa, mika on aika vaarallista, mutta nailla leveyksilla ei liikennetta ainakaan ollut, joten sinansa ok. Harmi ettei nahnyt maisemia, ainoastaan metsapaloja tai tahallisia polttoja, jotka pimeassa nayttikin aika hienolta, vaikka ovatkin surullisia sinansa. Heti aamusta ponkastiin kohti Metangulaa, joka osottautu ehka hienoimmaks mosambikilaiseksi kylaksi jota oon nahnyt. Aivan mahtava. Lago Niassan rannalla, (Sama jarvi Malawissa Lake Malawi) elavainen, vuoristoinen, kuvankaunis paikka, jossa ihmiset superystavallisia ja jokunen puhu jopa englantia. Muutenkin paikka oli jokseenkin hammentava silla keskella kylaa oli oikein sopoksi sisustettu ulkoilmabaari, joka oli uskomattoman hyvin varusteltu ja jossa soitettiin viimisimpia hitteja ja jossa hengas illalla maailman cooleimmat jatkat ja mimmit merkkivaatteissaan. MITEN VOI OLLA MAHDOLLISTA? Niin syvalla jossain, muuten ilman mitaan mukavuuksia. Mestassa ei ollut mm. yhtaan ravintolaa josta ois saanu ruokaa ja yks, siedettava mutta pikkusen kalynen majapaikka. Jaksoin ihmetella, kunnes vasta seuraavana paivana sukelsin syvalle barracoiden valiin ja loysin myos hammentavan hyvinvarustellun markettialueen. Sieltahan sita billabongia sitten sai. Mutta jaksettiin ihmetella menoa.

Tarkotus oli ottaa Ilala ferry Metangulasta, mutta koska se mita ilmeisemmin oli vahintaan 12 h myohassa ja kuultiin etta Cobue on superkaunis myos ja sielta saa otettua pikkuveneen malawiin anytime, niin paatettiin lahtea sinne. Osottautu taas kuningasajatukseksi. Ylos 4.30 oli vahan liioteltua silla odotettiin kyytia loppujen lopuks sellaset 6h, seuraten samalla pikkykylan elamaa. Mutta kannatti silla tie Cobueen oli myos hienoin ja mielenkiintosin reitti mita mosambikissa oon nahnyt. Avolavalla sellaset 5 h ja taas uskomattomia pikkukylia, ahdasta istumista ja seisomista, hillittomia maisemia, karttynen lokaalimummo iholla, hyvat naurut, auto hajos mutta fiksattiin, kuuma ku helvetissa, polya, apinoita, ystavallisia ihmisia, vuoristoja, kannisia aijia ja lopulta Cobue. Oih, ihana, rauhallinen ranta, ei ketaan muita vieraita, kiva pikku hut rannalla - jaatiin pariksi paivaksi.

Cobue oli viela pikkusempi kyla kun edellinen, ilman sahkoa, ravintoloita tai muita majapaikkoja. Mutta nautittiin kyballa. Mentiin seuraamaan lokaalia fudismatsia, jossa onnistuttiin varastaan show. Skidit tuli hulluks ja kaikki kyylas vaan meita. Meidan superavulias lodge isanta yritti kysya lapsilta etta eiks teidan pitas kattoo matsia niin kaikki huutaa etta EI, me tultiin kattomaan mzunguja!!! No, nehan katto, mutta ihania pikkusia.

Vikana aamuna Chrisin huippumukavat vanhemmat, jotka asuu Maputossa ja oli 10 km paassa viiden tahden eristetyssa ekolodgessa viikonloppuvierailulla, tuli meidan mestoille hakemaan autoaan ja niiden avulla seka hyvalla tsagalla saatiinkin loppujen lopuks fancy lodgen managerilta ilmanen moottorivenekyyti Likoman saarelle Malawiin. How lucky was I again?