Pembassa viikko mennyt. Nukun nykyaan 10 h yossa. Paivat menee jotenkin nopeesti vaikka ei tee juuri mitaan. Tai ollaan me oltu veneretkella, tutustuttu aivan epatodellisen tuntuseen pikkukylaan, sukellettu, snorklattu, kokkailtu, oltu, luettu, syoty, juotu, oltu kotibileissa....elama on melkein liiankin helppoa, kun ei tarvii huolehtii mistaan. Portugalia puhuvat ystavat kun hoitaa ja saataa kaiken, sen kun seuraa perassa :) Eilinen kauppareissu Mimosan ja Stellan kanssa oli melkein ylivoimanen kun piti ajatella jotain, vittu organisoida! Ja kun ei oo kayny kaupassa johonkin neljaan viikkoon. Mita sielta pitaa ostaa kun kaikki on muutenkin erilaisissa paketeissa ku kotona??? Noh, hedelmat on ainakin helppoja ja ihanaa kun saakin puuroa ja hedelmasalaattia joka aamu. Aah. Kenian munakkaat heilauttikin kolesteroliarvot varmaan jo tahtiin...
Yhteydet taalla on vahan kivilla. Nyt ollaan jossain mestassa missa nakojaan netti toimii. Kannykalla luen viesteja mutta ei siita jaksa paljoo kirjotella. Kotona yhteys on superhidas. Toissapaivana taistelin 1,5 h yhden FB inbox viestin kanssa.
Stemosat lahtee tod. nak huomenna eteenpain. Juban ja Rominan kaverit Gus ja Anna jatkaa myos matkaa takas Maputoon. Tupa on siis ollut taynna porukkaa, mutta oikein mukavaa sellaista. Koko naapurusto on myos noiden kavereita taynna. Lepposaa vaan what can I say. Odottelen etta valaat alkaa vaeltaa Pemban ohi kohti etelaa. Valasaika alkaa elo-syyskuussa joten varmasti ensimmaisia alkaa kohta nakemaan. Valaat on vaan niin hienoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti